Musiikkiterapia Sela on Kelan palveluntuottaja

Musiikkiterapia Sela jatkaa Kelan palveluntuottajana myös vuosina 2023 sekä 2024 (sekä Kelan päättäessä optiovuosien käytöstä, myös vuosina 2025-26).

Tarjoan musiikkiterapiaa Kelan palveluntuottajana seuraavien kuntien asukkaille: Turku, Kaarina Raisio, Lieto, Masku, Rusko, Nousiainen, Mynämäki, Naantali, Uusikaupunki, Taivassalo, Kustavi, Vehmaa, Parainen,

Muiden maksajatahojen (myös itse maksaen) asiakkaat voivat tulla koko Varsinais-Suomen alueelta. Terapiaa on mahdollista toteuttaa myös etäterapiana, jolloin asiakkaaksi voi tulla kauempaakin.

Toimitilani sijaitsevat Turussa, Lounatuulet Yhteisötalossa osoitteessa Läntinen Pitkäkatu 33, 20100 Turku. Maksullisia parkkipaikkoja löytyy aivan vierestä kadun varrelta. Tila on esteetön. Musiikkiterapia voi toteutua myös ns. kotikäyntinä joka voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi koulun, päivätoiminnan tai asumisyksikön tiloja tai kuntoutujan kotia.

Tarjoan musiikkiterapiaa suomen- ja englanninkielellä. Vaihtoehtoisina kommunikaatiokeinoina käytössä on kuntoutujakohtaisesti esimerkiksi kuvakommunikaatio (kuvat ja kommunikointitaulut), esinekommunikaatio sekä tukiviittomat.

Terapiaan voit hakeutua kuntoutuksesta vastaavan lääkärisi lähetteellä tai omakustanteisesti. Musiikkiterapian maksajana voi olla esimerkiksi KELA, sairaanhoitopiiri (Tyks), vakuutusyhtiö, kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut tai sinä itse. Ota yhteyttä, ellet ole varma miten voit terapiaan hakeutua!

Uusi palvelu: Sela Hyvinvointivalmennus!

Oletko tyytyväinen tämän hetkiseen elämäntilanteeseesi ja omaan jaksamiseesi? Kaipaatko muutosta ja parempaa hyvinvointia, mutta et ehkä tiedä mistä lähteä liikkeellä tai mihin oikeastaan olisi järkevintä keskittyä?

Netti on täynnä tarjontaa monenlaisista hyvinvointivalmennuksista. Usein kuitenkin otamme verkkovalmennuksia jo ennestään kuormittuneina ja valmennukset valmiine ohjeineen kuormittavat helposti lisää. Sela Hyvinvointivalmennuksen tarkoitus on auttaa sinua löytämään omat voimavarasi juuri sinun elämäsi haasteissa. Ei siis massoille suunnattua yleisohjelmaa, jonka noudattaminen kaatuu toisinaan omaan mahdottomuuteensa – toiveista ja hyvistä aikeista huolimatta ajankohta, voimavarat tai motivaatio eivät olekaan kohdallaan. Lähdetään helposti korjaamaan vääriä asioita tai yritetään muuttaa kaikki kerrallaan.

Sela Hyvinvointivalmennus on tarkoitettu sinulle, joka halua pysähtyä oman elämäsi ja muutostoiveittesi äärelle. Voimavarakeskeisestä työskentelystä saat tukea oman elämäntilanteesi tutkimiseen ja haluamiesi muutosten tekemiseen.

En ole ravitsemus- tai liikunta-alan ammattilainen – olen terapeutti, eräänlainen mielen personal trainer. Haluan pysäyttää sinut miettimään, mitä oikeastaan haluat ja tarvitset, jotta voisit ja jaksaisit paremmin. Haluan auttaa sinut matkasi alkuun – ja niin halutessasi voin kulkea matkassasi mukana pidempäänkin.

Lue lisää: http://www.musiikkiterapiasela.com/fi/sela-hyvinvointivalmennus/

Musiikkiterapia Sela tarjoaa mahdollisuuden etäkuntoutukseen

Musiikkiterapia Sela tarjoaa 19.3.2020 alkaen etäkuntoutuksen (etäterapia) mahdollisuutta kaikille asiakkailleen. Etäkuntoutus on erilaisten etäteknologiaa (esimerkiksi älypuhelinta, tietokonetta ml. tablettitietokoneet) hyö­dyntävien sovellusten tavoitteellista käyttöä kuntoutuksessa. Etäkuntoutus on ammattilai­sen ohjaamaa ja seuraamaa ja sillä on selkeä tavoite sekä alku ja loppu, kuten muullakin kuntoutuksella.

Kelan Etäkuntoutus-hankkeen tulosten mukaan etäkuntoutus on vähintään yhtä hyödyllistä kuin kasvokkain toteutettu kuntoutus. Kokeiluissa kuntoutukselle asetetut tavoitteet toteutuivat pääosin, ja etäkuntoutus osoittautui asiakkaalle vähintään yhtä hyödylliseksi kuin kasvokkain toteutettu kuntoutus. Joillekin asiakkaille etäkuntoutus vaikutti sopivan jopa perinteistä kuntoutusta paremmin. Linkin Kelan tiedotteeseen Etäkuntoutus-hankkeen tuloksista löydät täältä: https://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat/-/asset_publisher/kg5xtoqDw6Wf/content/tutkimus-etakuntoutus-vahintaan-yhta-hyodyllista-kuin-kasvokkain-toteutettu-kuntoutus

Kela suosittaa 17.3.2020 antamassaan tiedotteessa etäkuntoutuspalvelujen käyttöönottoa niissä kuntoutuspalveluissa, joissa se on mahdollista. Tiedotteen mukaan hallituksen esittämät toimenpiteet koronaviruksen leviämisen estämiseksi vaikuttavat kaikkiin Kelan kuntoutuspalveluihin.  Uusia, kasvokkain tapahtuvia läsnäkuntoutuspalveluja ei aloiteta ja jo käynnissä olevat läsnäkuntoutuspalvelut keskeytetään.  Tämä koskee sekä yksilö- että ryhmämuotoista kuntoutusta, kuntoutuspalveluihin liittyviä koti- ja verkostokäyntejä ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyvää työpaikoilla toteutettavaa kuntoutusta. Ohje on voimassa 31.5.2020 saakka, jos ei toisin ilmoiteta.

Viimeisimmän tiedon mukaan Kela on luvannut tarkentaa tiedotettaan 20.3.2020, mutta Musiikkiterapia Sela on jo ottanut käyttöön etäkuntoutuksen mahdollistavan doxy.me palvelun. Doxy.me on suunniteltu etälääketieteen tarpeisiin ja se täyttää amerikkalaiset tietoturvavaatimukset (on HIPAA-yhteensopiva). Doxy.me-ohjelma ei nauhoita eikä tallenna videoistuntoja ja se on salattu eli kryptattu yhteys.

Musiikkiterapiaa tutkitusti

Musiikkiterapia on tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja tieteelliseen tutkimukseen perustuva kuntoutusmuoto, jota toteuttaa musiikkiterapeutin koulutuksen suorittanut terapeutti.  Suomessa tehdään kansainvälisestikin huomioitua tutkimusta musiikkiterapian vaikuttavuudesta.

Musiikkiterapian avulla voidaan edistää eri-ikäisten ja eriasteisesti kehitysvammaisten kuntoutujien fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä. Musiikkiterapian keinoin voidaan mm. tukea kehitysvammaisen lapsen varhaista vuorovaikutusta ja kommunikointivalmiuksia sekä edistää kouluikäisen kehitysvammaisen lapsen oppimisvalmiuksia, tunne-elämän toimintoja ja vuorovaikutustaitoja. Tutkimuksen perusteella arjen suoriutumista ja osallistumista haittaavat toimintarajoitteet lieventyivät niin nuorilla, aikuisilla kuin ikääntyneilläkin kehitysvammaisilla. Musiikillinen ilmaisu ja vuorovaikutus onnistuvat ja musiikkiterapia mahdollistaa myös psykoterapian kuntoutujille, joilla on haasteita verbaalissa kommunikaatiossa.  (Hakomäki & Saukko, 2019.)

Musiikillisella vuorovaikutuksella on mahdollisuus auttaa depressiosta kärsiviä ihmisiä tunteiden ilmaisemisessa ja sisäisen maailman kokemusten käsittelyssä. Musiikkiterapia on tutkitusti toimiva ja tehokas hoitomuoto masennuksen hoidossa yhdessä perushoidon kanssa. Tutkimuksessa osallistujat, jotka olivat saaneet musiikkiterapiaa toipuivat kolmen kuukauden jälkeen paremmin kuin kontrolliryhmään kuuluneet. Musiikkiterapiaa saaneilla oli merkitsevästi vähemmän masennus- ja ahdistusoireita ja myös heidän yleinen toimintakykynsä oli kontrolliryhmää parempi. (Erkkilä & al. 2011.) Tutkimus on valittu useiden masennusaiheisten kärkitutkimusartikkelien joukosta kansainvälisesti arvostetulle Clearvue Heath –sivustolle.  https://www.clearvuehealth.com/b/music-therapy-depression/

Väitöstutkimus (Punkanen, 2011) tutki niin ikään musiikkiterapian vaikutusta masennuksen hoidossa. Tutkimuksessa mukana olleet ilmaisivat tunteitaan ja ajatuksiaan improvisoimalla. Tutkimuksessa havaittiin, että musiikkiterapia paransi hoitotuloksia. Koeryhmä, joka sai yksilöllistä musiikkiterapiaa masennuksen standardihoidon ohella, omasi paremmat hoitotulokset kuin pelkkää standardihoitoa saaneet kontrolliryhmän jäsenet. Punkasen mukaan musiikkiterapia vaikuttaa olevan hyvä lisä muuhun masennuksen hoitoon.

Musiikkiterapian todettu olevan tehokas hoitomuoto myös Parkinson ja AVH potilaiden hoidossa. Musiikki aktivoi aivoja laaja-alaisesti, mikä edistää hermoverkostojen korjautumista. Musiikin kuuntelun lisääminen tavanomaiseen kuntoutukseen tehostaa Parkinson- ja aivohalvauspotilaiden motoriikan säätelyä, nopeuttaa aivohalvauksen jälkeisen puhehäiriön ja kognitiivisten vaurioiden paranemista ja vähentää dementiapotilaiden käytöshäiriöitä. Musiikki lisää keskittymiskykyä, nostaa mielialaa, vähentää sekavuutta ja ahdistuneisuutta sekä parantaa muistin toimintaa. Musiikin kuuntelu näkyy myös aivojen rakennemuutoksina. Musiikin vaikutus perustuu fysiologisen stressin ja masennuksen vähenemiseen, motoriikan tahdistukseen, aivojen rakenteelliseen muovautumiseen ja dopamiinivälitteisen mesolimbisen järjestelmän aktivoitumiseen. Musiikin kuntouttava vaikutus ei riipu aiemmasta musiikin harrastuksesta. Aivoinfarktipotilailla vaikutukset voidaan todeta vielä kuuden kuukauden kuluttua. (Sihvonen & al. 2014.)

Musiikin kuuntelu varhaisessa vaiheessa AVH:n jälkeen voi parantaa kognitiivista paranemista ja ehkäistä potilaiden negatiivista mielialaa. Kahden kuukauden kestävän tutkimuksen aikana musiikki- ja äänikirjaryhmät kuuntelivat päivittäin itsevalittua musiikkia tai äänikirjaa. Kontrolliryhmän toimintaan ei sisältynyt musiikin kuuntelua. Jokaiselle potilaalle suoritettiin laaja neuropsykologinen arviointi. Tutkimustulokset osoittavat, että musiikkiryhmäläisten verbaalinen muisti ja keskittymiskyky paranivat merkittävästi verrattuna muihin testiryhmiin. Musiikkiryhmä koki vähemmän masentuneisuuden tai sekavuuden tunnetta verrattuna kontrolliryhmään. (Särkämö & al, 2008.)

Musiikkiterapian väitöstutkimuksia löydät kootusti täältä: https://www.musiikkiterapia.net/index.php/musiikkiterapian-vaitostutkimukset

Lähteet:

Hakomäki, H. & Saukko, P. 2019. Musiikkiterapian vaikutus kehitysvammaisten lasten, nuorten ja aikuisten toimintakykyyn. Kirjallisuuskatsaus. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/306211

Erkkilä, J., Punkanen, M., Fachner, J., Ala-Ruona, E., Pöntiö, I., Tervaniemi, M., … Gold, C. 2011. Individual music therapy for depression: Randomised controlled trial. British Journal of Psychiatry199(2), 132–139. https://doi.org/10.1192/bjp.bp.110.085431

Punkanen, M. 2011. Improvisational music therapy and perception of emotions in music by people with depression. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/27199/9789513943042.pdf?sequence=1

Sihvonen, A.; Leo, V.; Särkämö, T. & Soinila, S. 2014. Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 2014;130(18):1852-60. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2014/18/duo11845

Särkämö, T.; Tervaniemi, M.; Laitinen, S.; Forsblom, A.; Soinila, S.; Mikkonen, M.; Autti, T.; Silvennoinen, H.; Erkkilä, J.; Laine, M.; Peretz, I. & Hietanen, M. 2008. Music listening enhances cognitive recovery and mood after middle cerebral artery stroke, Brain, Volume 131, Issue 3, March 2008, Pages 866–876, https://doi.org/10.1093/brain/awn013

Tietosuojaseloste päivitetty

Musiikkiterapia Selan toiminta noudattaa EU: n tietosuojasäädöksiä (GDPR) ja kansallista tietosuojalainsäädäntöä ja määräyksiä. Asetuksessa luetellaan rekisteröidyn eli henkilötietojen käsittelyn kohteena olevan henkilön oikeudet. Tällaisia oikeuksia ovat omia henkilötietoja koskeva tiedonsaantioikeus, oikeus saada tiedot oikaistua, oikeus tulla unohdetuksi sekä oikeus tietojen poistamiseen ja tietojenkäsittelyn vastustamiseen. Lisäksi asetuksessa säädetään rekisterinpitäjien (eli tietojenkäsittelystä vastaavien) velvollisuudesta antaa rekisteröidyille avoimia ja helposti saatavia tietoja heidän tietojensa käsittelystä.

Musiikkiterapia Selan käytännöistä voit lukea lisää täältä:

http://www.musiikkiterapiasela.com/fi/tietosuojaseloste/

 

Musiikkiterapia syömishäiriöistä kuntoutumisen tukena

Opinnäytetyöni taustalla on musiikkiterapeutin opintoihini kuulunut harjoittelu, jonka toteutin Turun Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) kautta. Tapaustutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten musiikkiterapiaryhmään osallistuneet opiskelijat kokivat toteutuneen terapiaprosessin syksyn 2010 aikana.  Tutkimus pyrkii antamaan tietoa paitsi siitä, miten terapiassa käytetyt menetelmät ja osa terapiaprosessista koettiin, myös siitä mitä opiskelijat kokivat saaneensa itselleen terapiaprosessin aikana. Tutkimuksessa pohditaan myös sitä, miten musiikkiterapia voi olla omalta osaltaan tukemassa kuntoutumista syömishäiriöistä.

Tutkimustuloksista hahmottui neljä kokemusaluetta: kokemus terapiaan osallistumisesta, kokemus terapiamenetelmistä, kokemus pienryhmästä ja kokemus terapian merkityksestä. Terapiakokemus on aina yksilöllinen, johon vaikuttavat useat eri tekijät. Opiskelijoiden elämäntilanne vaikutti terapiaan osallistumiseen. Musiikkiterapiamenetelmistä opiskelijoiden kokemukset olivat melko erilaisia, mutta myös yhtäläisyyksiä löytyi. Pienryhmässä mahdollistui ryhmäläisten keskinäinen vuorovaikutus ja vertaistuki terapeutin tuen lisänä. Terapialla oli välitöntä vaikutusta opiskelijoiden mielialaan ja varsinkin rentoutusharjoitukset muuttivat mielialaa terapiakertojen aikana. Syksyn aikana molemmat opiskelijat olivat alkaneet tehdä itsekseen rentoutumisharjoituksia myös kotona. Terapiaprosessin aikana opiskelijat kokivat muutosta myös terapian ulkopuolella omassa musiikkisuhteessaan ja kokemuksessaan itsestä.

Opiskelijoiden kokemukset menetelmistä olivat samansuuntaisia musiikkiterapiakirjallisuuden ja tutkimusten kanssa. Opinnäytetyö kuvaa miten syömishäiriötä sairastavien parissa voidaan tehdä musiikkiterapiaa ja opiskelijoiden kokemukset kertovat, millaisia ajatuksia ja tunteita menetelmät saattavat herättää. Työ antaa musiikkiterapiasta kiinnostuneelle lisää tietoa menetelmistä ja terapiaprosessin kulusta käytännössä sekä antaa lisää tietoa melko yleisestä psykiatrisesta sairaudesta.

Opinnäytetyöhöni ”Musiikkiterapia syömishäiriöistä kuntoutumisen tukena” voit tutustua tästä linkistä:

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/29724/Elo_Emily.pdf?sequence=