Musiikkiterapia on tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja tieteelliseen tutkimukseen perustuva kuntoutusmuoto, jota toteuttaa musiikkiterapeutin koulutuksen suorittanut terapeutti. Suomessa tehdään kansainvälisestikin huomioitua tutkimusta musiikkiterapian vaikuttavuudesta.
Musiikkiterapian avulla voidaan edistää eri-ikäisten ja eriasteisesti kehitysvammaisten kuntoutujien fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä. Musiikkiterapian keinoin voidaan mm. tukea kehitysvammaisen lapsen varhaista vuorovaikutusta ja kommunikointivalmiuksia sekä edistää kouluikäisen kehitysvammaisen lapsen oppimisvalmiuksia, tunne-elämän toimintoja ja vuorovaikutustaitoja. Tutkimuksen perusteella arjen suoriutumista ja osallistumista haittaavat toimintarajoitteet lieventyivät niin nuorilla, aikuisilla kuin ikääntyneilläkin kehitysvammaisilla. Musiikillinen ilmaisu ja vuorovaikutus onnistuvat ja musiikkiterapia mahdollistaa myös psykoterapian kuntoutujille, joilla on haasteita verbaalissa kommunikaatiossa. (Hakomäki & Saukko, 2019.)
Musiikillisella vuorovaikutuksella on mahdollisuus auttaa depressiosta kärsiviä ihmisiä tunteiden ilmaisemisessa ja sisäisen maailman kokemusten käsittelyssä. Musiikkiterapia on tutkitusti toimiva ja tehokas hoitomuoto masennuksen hoidossa yhdessä perushoidon kanssa. Tutkimuksessa osallistujat, jotka olivat saaneet musiikkiterapiaa toipuivat kolmen kuukauden jälkeen paremmin kuin kontrolliryhmään kuuluneet. Musiikkiterapiaa saaneilla oli merkitsevästi vähemmän masennus- ja ahdistusoireita ja myös heidän yleinen toimintakykynsä oli kontrolliryhmää parempi. (Erkkilä & al. 2011.) Tutkimus on valittu useiden masennusaiheisten kärkitutkimusartikkelien joukosta kansainvälisesti arvostetulle Clearvue Heath –sivustolle. https://www.clearvuehealth.com/b/music-therapy-depression/
Väitöstutkimus (Punkanen, 2011) tutki niin ikään musiikkiterapian vaikutusta masennuksen hoidossa. Tutkimuksessa mukana olleet ilmaisivat tunteitaan ja ajatuksiaan improvisoimalla. Tutkimuksessa havaittiin, että musiikkiterapia paransi hoitotuloksia. Koeryhmä, joka sai yksilöllistä musiikkiterapiaa masennuksen standardihoidon ohella, omasi paremmat hoitotulokset kuin pelkkää standardihoitoa saaneet kontrolliryhmän jäsenet. Punkasen mukaan musiikkiterapia vaikuttaa olevan hyvä lisä muuhun masennuksen hoitoon.
Musiikkiterapian todettu olevan tehokas hoitomuoto myös Parkinson ja AVH potilaiden hoidossa. Musiikki aktivoi aivoja laaja-alaisesti, mikä edistää hermoverkostojen korjautumista. Musiikin kuuntelun lisääminen tavanomaiseen kuntoutukseen tehostaa Parkinson- ja aivohalvauspotilaiden motoriikan säätelyä, nopeuttaa aivohalvauksen jälkeisen puhehäiriön ja kognitiivisten vaurioiden paranemista ja vähentää dementiapotilaiden käytöshäiriöitä. Musiikki lisää keskittymiskykyä, nostaa mielialaa, vähentää sekavuutta ja ahdistuneisuutta sekä parantaa muistin toimintaa. Musiikin kuuntelu näkyy myös aivojen rakennemuutoksina. Musiikin vaikutus perustuu fysiologisen stressin ja masennuksen vähenemiseen, motoriikan tahdistukseen, aivojen rakenteelliseen muovautumiseen ja dopamiinivälitteisen mesolimbisen järjestelmän aktivoitumiseen. Musiikin kuntouttava vaikutus ei riipu aiemmasta musiikin harrastuksesta. Aivoinfarktipotilailla vaikutukset voidaan todeta vielä kuuden kuukauden kuluttua. (Sihvonen & al. 2014.)
Musiikin kuuntelu varhaisessa vaiheessa AVH:n jälkeen voi parantaa kognitiivista paranemista ja ehkäistä potilaiden negatiivista mielialaa. Kahden kuukauden kestävän tutkimuksen aikana musiikki- ja äänikirjaryhmät kuuntelivat päivittäin itsevalittua musiikkia tai äänikirjaa. Kontrolliryhmän toimintaan ei sisältynyt musiikin kuuntelua. Jokaiselle potilaalle suoritettiin laaja neuropsykologinen arviointi. Tutkimustulokset osoittavat, että musiikkiryhmäläisten verbaalinen muisti ja keskittymiskyky paranivat merkittävästi verrattuna muihin testiryhmiin. Musiikkiryhmä koki vähemmän masentuneisuuden tai sekavuuden tunnetta verrattuna kontrolliryhmään. (Särkämö & al, 2008.)
Musiikkiterapian väitöstutkimuksia löydät kootusti täältä: https://www.musiikkiterapia.net/index.php/musiikkiterapian-vaitostutkimukset
Lähteet:
Hakomäki, H. & Saukko, P. 2019. Musiikkiterapian vaikutus kehitysvammaisten lasten, nuorten ja aikuisten toimintakykyyn. Kirjallisuuskatsaus. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/306211
Erkkilä, J., Punkanen, M., Fachner, J., Ala-Ruona, E., Pöntiö, I., Tervaniemi, M., … Gold, C. 2011. Individual music therapy for depression: Randomised controlled trial. British Journal of Psychiatry, 199(2), 132–139. https://doi.org/10.1192/bjp.bp.110.085431
Punkanen, M. 2011. Improvisational music therapy and perception of emotions in music by people with depression. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/27199/9789513943042.pdf?sequence=1
Sihvonen, A.; Leo, V.; Särkämö, T. & Soinila, S. 2014. Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 2014;130(18):1852-60. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2014/18/duo11845
Särkämö, T.; Tervaniemi, M.; Laitinen, S.; Forsblom, A.; Soinila, S.; Mikkonen, M.; Autti, T.; Silvennoinen, H.; Erkkilä, J.; Laine, M.; Peretz, I. & Hietanen, M. 2008. Music listening enhances cognitive recovery and mood after middle cerebral artery stroke, Brain, Volume 131, Issue 3, March 2008, Pages 866–876, https://doi.org/10.1093/brain/awn013